Töihin pitäisi olla kiva tulla jakamaan omaa osaamistaan

Uskon, että jokaisella on mahdollisuus rakentaa omannäköinen työura – sellainen, joka tukee sekä ammatillista kasvua että kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Tätä varten perustin UraVoiman. Minulle on tärkeää auttaa ihmisiä tunnistamaan omat voimavaransa ja sisäiset draiverinsa, jotta he voivat tehdä työelämässään tietoisia valintoja ja löytää oman paikkansa.

Miksi se on tärkeää? No siksi, että se lisää kokonaisvaltaista hyvinvointiamme! Tiedän vankasti omien kokemusteni sekä uraohjattavien kertomusten perusteella, millaisia asioita ja tunteita työpahoinvoinnin taustalta useimmiten löytyy. Olen kuullut kertomuksia siitä, miten aamuisin oksettaa bussissa töihin mennessä, miten jo lounastauolla itkettää (miten jaksan neljään?!), tai millainen ontto tyhjyyden tunne kalvaa mieltä työpaikalla. Jotakuta työkaverit vahvoine mielipiteineen pelottavat, joku pelkää armotonta ja vaativaa esimiestään, joku taas paluuta työhön pitkän poissaolon jälkeen. Joku on vain uupunut erilaisten itseen kohdistuvien vaatimusten alla ja tuntee, ettei enää selviä arjen haasteista. 

Tämä on aivan tavallista työelämää pinnan alla. Näytämme päällepäin hymyileviltä ja vahvoilta ja saavumme työpaikoillemme aamuisin "hei mitä kivaa tänään" asenteella, vaikka sisin huutaa, että käänny äkkiä takaisin vielä kun voit! Mutta onko tässä mitään järkeä? 

Mitä jos pysähtyisit kerrankin kunnolla itsesi ja työurasi ääreen. Oletko oikeasti tyytyväinen? Onko sinusta aidosti kiva mennä töihin? Onko työnantajasi arvomaailma ja arvot yhtenevät tai yhteensopivat omiesi kanssa? Viihdytkö tiimissäsi? Pidätkö työsi sisällöstä? Onko työsi motivoivaa ja innostavaa? Voisiko se olla?

Tiedätkö oikeastaan, kuka ammatillisesti olet? Oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan, mitä kaikkea osaat ja miten sitä voisit hyödyntää? Tunnistatko vahvuutesi tai sisäiset draiverisi? Olisiko syytä ottaa pieni irtiotto omaan arkeen, haastaa vähän itseä, ja tarkastella omaa työuraa ja hyvinvointia uusin silmin?

***