Syytä nimittäin olisi. Aivoparkamme suorastaan huutavat taukoja ja hetken rauhoittumista - myös keskellä työpäivää. Harva meistä kuitenkaan tauottaa tai huokoistaa työpäiväänsä.
Moni meistä kokee työelämän erittäin kuormittavaksi tällä hetkellä. Asia nousee vahvasti esiin Työterveyslaitoksen Työelämän suunta -tutkimuksessa. Koko 2000-lukua on leimannut epävarmuus ja muutos, mutta erityisesti 2020-luvulla olemme kokeneet mittavaa epävarmuutta.
Uskon, että jokaisella on mahdollisuus rakentaa omannäköinen työura – sellainen, joka tukee sekä ammatillista kasvua että kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Kuuntelin tänään aamulla Maikkarin aamutv:tä, jossa haastateltavana oli organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa, joka kertoi, että hänen kesällä tekemän tutkimuksensa mukaan 37 % tutkimukseen osallistuneista suomalaisista on kettuuntunut omaan työhönsä. Pistää ajattelemaan. Miksi?
Oikeasti on hyvin vähän asioita, jotka ovat saavuttamattomia. Työelämän ja ammatillisen kehittymisen näkökulmasta lähes mikä tahansa on mahdollista - kaikki arvokas ja hyvä vain vaatii useimmiten paljon aikaa ja pitkäjänteisyyttä toteutuakseen.
Uratarinani on merkityksellinen siksi, että juuri sen vuoksi olen tässä, auttamassa sinua. Kerron sinulle nyt, miten ja millaisen hapuilun jälkeen olen löytänyt oman ammatillisen kotini.
UraVoima on syntynyt sydämestä, pitkäaikaisesta unelmasta ja halusta auttaa.
Tänään on huhtikuun 11. päivä perjantaina, ja istun kotona koneen ääressä ulos katsellen. Ulkona ei ole yhtään keväistä huolimatta lämpimästä ja lumettomasta kevättalvesta. Sen sijaan hiutaloi lunta, maa on valkoinen ja tiet näyttävät sohkaisilta.