Tuntuvatko työuraan liittyvät unelmasi liian kaukaisilta? Oma polku kadoksissa?

Oikeasti on hyvin vähän asioita, jotka ovat saavuttamattomia. Työelämän ja ammatillisen kehittymisen näkökulmasta lähes mikä tahansa on mahdollista - kaikki arvokas ja hyvä vain vaatii useimmiten paljon aikaa ja pitkäjänteisyyttä toteutuakseen.
Itse koen, että olen saavuttanut pieniä ihmeitä omalla työurallani (voit lukea uratarinani edellisestä blogikirjoituksestani), vaikkakin polku on ollut pitkä ja kivikkoinen. Nuorempana sanalla ajelehtiminen olisi voinut hyvin kuvata työuraani. Oman paikan ja innostuksen löytäminen oli kiven takana, sillä juuri mikään ei kiinnostanut minua aidosti. Ajelehdin sattumien saattelemana työpaikoista ja työtehtävistä toiseen, ikävystyneenä ja ahdistuneena, eri asioita kokeillen.
Toki täytyy sanoa, että myös upeita ja ihania asioita on tullut eteeni jo varhaisina työvuosina. Minulla on ollut suuri ilo tutustua osaaviin ammattilaisiin eri yrityksissä. Olen oppinut heiltä paljon ja saanut matkani varrella myös paljon tukea sekä kannustusta näiltä työelämäni mentoreilta, vaikka en heitä sellaisiksi virallisesti kutsunutkaan.
Käänteen tekevä asia työurallani oli kuitenkin uraohjaus, johon hakeuduin, kun minut irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä ensimmäisen kerran. Uraohjauksessa opin ymmärtämään muutaman tärkeän asian:
- Miksi en ollut löytänyt omaa paikkaani työelämässä
- Miksi koin, ettei mikään innostanut minua aidosti
- Miksi koin valtavaa turhautumista ja ahdistusta työtehtävissäni
- Millaisia vahvuuksia minulla oli
- Millaisia olivat sisäiset draiverini (mikä minua motivoi)
- Millaisia omat ura-ankkurini olivat
Ja ennen kaikkea: opin unelmoimaan! Opin sanoittamaan ja kirkastamaan haaveeni. Ymmärsin, millaisista asioista unelmoin, millä tavoin niiden saavuttaminen lisäisi hyvinvointiani. Haaveiden sanoittamaan oppiminen kirkasti ne, konkretisoi ne ja opin ajattelemaan niitä unelmina, ei enää kaukaisina haaveina. Haaveita kun ei yleensä toteuteta, mutta unelmat sen sijaan kylläkin. Ymmärsin myös, että mittavaa unelmaa ei saavuteta hetkessä, vaan unelman toteuttaminen vaatii aikaa, pitkäjänteisyyttä, vahvaa tahtoa, ja ennen kaikkea: selkeää visiota ja suunnitelmaa sen toteuttamiseksi.
Niinpä lähdin toteuttamaan omaa unelmaani. En väitä, että se olisi toteutunut aivan alkuperäisenlaisena, vaan se on hioutunut matkan varrella, se on kirkastunut, osittain vahvistunut, välitavoitteet ovat ohjanneet minua oikeaan suuntaan, tapaamani hienot ihmiset ovat vaikuttaneet visiooni, ja myös sattuma on hionut työuraani. Mutta minulla oli ymmärrys ja suunta, mitä kohti lähteä!
Omien unelmieni toteuttaminen vei yli 10 vuotta. Sinä aikana olen todella etsinyt itseäni, suorittanut kolme korkeakoulututkintoa, edennyt työurallani, ja ennen kaikkea: löytänyt oman uraidentiteettini. Tiedän nyt, mikä minua motivoi, miksi ja minkä eteen haluan tehdä työtä. Tiedän myös, millä tavoin.
Jos sinä olet hukassa unelminesi ja toiveinesi, autan sinua mielelläni.
***
Tämä on kantanut minua aina silloin, kun asiat ovat tuntuneet mahdottomilta saavuttaa:
"Aloita tekemällä se, mikä on tarpeellista.
Tee sitten se, mikä on mahdollista.
Yhtäkkiä huomaatkin tekeväsi sitä, minkä luulit olevan mahdotonta!"