"Haluanko olla tässä työssä vielä viiden vuoden kuluttua?"

Miksi menestyväkin ihminen alkaa jossain vaiheessa kyseenalaistaa uraansa?

Yleensä ajatellaan, että urasuunnan pohtiminen liittyy lähinnä työuran alkuun. Nuori pohtii ensimmäistä ammattiaan ja sitä, mihin lähtisi opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Opiskelijana ollessaan hän puolestaan miettii, mitä tehdä valmistumisen jälkeen. Todellisuudessa yksi tärkeimmistä urapohdinnan vaiheista tulee paljon myöhemmin. Silloin kun ihminen on ollut työelämässä jo pidempään. 

Kun työura on jo alkanut rakentua

Moni uraansa pohtiva ihminen on tehnyt paljon asioita oikein. Hän on:

• valinnut opintonsa
• kouluttautunut
• syventänyt ja vahvistanut osaamistaan
• kantanut vastuuta
• edennyt työssään

Ura näyttää kaikin puolin onnistuneelta. Silti jossain vaiheessa voi herätä hiljainen kysymys:

"Onko tämä edelleen minun suuntani?"

Uran keskivaiheessa kysymykset muuttuvat

Uran alkuvaiheessa kysymys on usein: Mihin ammattiin haluan? Myöhemmin kysymykset muuttuvat.

Ne voivat olla esimerkiksi:

• Millainen työ sopii minulle tässä elämäntilanteessa?
• Mitä haluan työltäni seuraavina vuosina?
• Millaisessa työssä käytän osaamistani parhaiten?

Tämä on hyvin luonnollinen vaihe uralla, sillä ihmisen arvomaailma, merkityksellisyyden tunteen rakentuminen ja tavoitteet muuttuvat elämän myötä. Sitä mukaa kun elämäntilanne muuttuu, elämänkokemus ja työkokemus kasvavat, muuttuu myös ajatusmaailmamme.

Kyseenalaistaminen ei tarkoita epäonnistumista!

Moni ajattelee, että jos oma työura alkaa mietityttää, jokin on mennyt pieleen. Usein asia on päinvastoin. Yleensä on kyse siitä, että ihminen on kasvanut, oppinut ja alkanut tarkastella työtään uudesta näkökulmasta. Uran pohtiminen ei ole merkki epäonnistumisesta. Se on merkki siitä, että ihminen haluaa tehdä työtä, joka tuntuu myös sisäisesti merkitykselliseltä.