Kiire ja huono johtaminen talouskasvun esteenä - yllätys?

E2 Researchin raportissa Työelämän muutosten kohtaaminen työpaikoilla todetaan, että yli puolet suomalaisista kokee työelämän kehittyneen huonompaan suuntaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yli 70 prosenttia arvioi työmäärän, kiireen ja tehokkuuden vaatimusten lisääntyneen tavalla, joka tekee työstä entistä kuormittavampaa. 

Samassa yhteydessä on nostettu esiin myös ajatus, että kiire ja huono johtaminen estävät talouskasvua. Kun tätä pysähtyy hetkeksi pohtimaan, herää kysymys: onko tämä oikeastaan yllätys?

Kiire ei ole vain yksilön kokemus, vaan se on rakenteellinen ongelma

Työelämässä kiireestä puhutaan usein yksilön tunteena. Todellisuudessa kiire on koko työelämää läpäisevä ilmiö. Kun työ on jatkuvaa reagoimista, ad hoc -tehtävien hoitamista sekä sälää ja silppua, ei aikaa jää sille, mikä pitkällä aikavälillä olisi kaikkein olennaisinta:

• työn kehittämiselle

• oman osaamisen vahvistamiselle

• laadukkaalle ajattelulle ja tekemiselle

• pysähtymiselle ja reflektoinnille

Eikä myöskään hyvälle johtamiselle.

Huono johtaminen ei synny tahallisesti

En usko, että kukaan johtaa tarkoituksella huonosti. Usein huonon johtamisen taustalla on sama ilmiö kuin työntekijöiden kuormituksessa: kiire. Kun esihenkilöiden työaika täyttyy palavereista, raportoinnista, tulipalojen sammuttamisesta, jatkuvasta reagoinnista ja erilaisista työtehtävistä, tilaa ei jää:

• läsnäololle

• kehittäville ja syvällisille keskusteluille

• suuntaa luovalle ajattelulle

• ihmisten kohtaamiselle

Johtamisesta tulee selviytymistä, ei kehittämistä.

Nykypäivän kirosana: kiire

Jatkuvan kiireen seuraukset näkyvät laajasti:

• ihmiset kokevat, etteivät ehdi tehdä työtään hyvin

• oma osaaminen ei kehity, vaikka vaatimukset kasvavat

• työn merkityksellisyys hämärtyy

• yhteisöllisyys työpaikoilla vähenee

Kuormitus kasvaa, mutta samalla kokemus siitä, että työ tai organisaatio kehittyisi, heikkenee. Tämä on yhdistelmä, joka kuluttaa nopeasti. Tämä ei ole vain oma havaintoni. Täsmälleen samaa kuulen myös asiakkailtani valmennuksissa.

Talous ei kehity, jos ihmiset eivät kehity

Jos ihmisillä ei ole aikaa kehittyä työssään tai kehittää työtään, organisaatiot tai talous eivät kehity. Kun kiire estää oppimisen, luovan ajattelun ja työn kehittämisen:

• osaaminen rapautuu
• syntyy uupumusta

• sairauspoissaolot lisääntyvät
• ennenaikaiset eläköitymiset yleistyvät

Ja lopulta lasku näkyy myös kansantaloudessa. Siksi ajatus siitä, että kiire ja huono johtaminen estävät talouskasvua, ei ole radikaali, vaan oikeastaan aika looginen.