Olen väsynyt työhöni – miksi työelämä tuntuu monesta raskaalta?
Moni työelämässä oleva huomaa jossain vaiheessa ajattelevansa: olen väsynyt työhöni. Työ ei välttämättä ole huonoa, mutta se tuntuu jatkuvalta keskeytysten ja kiireen virralta.
Miksi työelämä tuntuu monesta ihmisestä nykyään raskaalta?
Moni työelämässä pitkään ollut ihminen sanoo jotakin tämän suuntaista: "Työ ei ole sinänsä huonoa, mutta jokin siinä tuntuu nykyään raskaammalta kuin ennen."
Työ voi olla kiinnostavaa. Kollegat mukavia. Organisaatio toimiva. Silti arjessa on jatkuva tunne kiireestä, keskeytyksistä ja siitä, että asiantuntijatyö ei tunnu päättyvän koskaan. Tämä ei ole sattumaa. Työelämä on muuttunut monella tavalla – ja usein nopeammin kuin ihminen ehtii sopeutua.
Asiantuntijatyö on muuttunut pirstaleisemmaksi
Monessa työssä päivä koostuu nykyään jatkuvista keskeytyksistä:
- sähköposteista
- Teams-viesteistä
- Teams-kokouksista (joiden välissä ei ole aikaa palautua)
- nopeista päätöksistä
- ad hoc -tehtävistä
- useiden asioiden yhtäaikaisesta hoitamisesta
Joudumme siis jatkuvasti reagoimaan johonkin ärsykkeeseen. Keskittyminen yhteen asiaan pitkään ja rauhassa on harvinaista herkkua. Aivotutkija Mona Moisala kuvaa kirjassaan Tyhmä työelämä, miten nykyinen työelämä on monin paikoin ristiriidassa ihmisen kognitiivisen toimintakyvyn kanssa. Ihmisen aivot eivät ole suunniteltu jatkuvaan keskeytysten virtaan. Kun keskeytykset lisääntyvät, myös kuormituksen tunne kasvaa.
Vaatimukset ovat kasvaneet monella tasolla
Monessa työssä odotetaan samanaikaisesti:
- tehokkuutta ja tuloksia
- jatkuvaa uuden oppimista / omaksumista
- nopeaa reagointia
- laadukasta yhteistyötä
Nämä kaikki ovat sinänsä perusteltuja ja hyviä tavoitteita. Mutta kun niitä kertyy paljon, ja kaikki pitäisi toteuttaa yhtä aikaa, työn rytmi voi muuttua jatkuvaksi suorittamiseksi. Niinpä moni huomaa päivän päätteeksi olevansa todella väsynyt – vaikka ei oikein osaa sanoa miksi.
Kun työn merkitys alkaa hämärtyä, on syytä pohtia omaa urasuuntaa
Toinen usein kuultu kokemus liittyy työn merkitykseen. Ihminen voi olla hyvä työssään, mutta silti alkaa miettiä:
- Mikä tässä työssä on minulle oikeasti tärkeää? Onko oikeastaan enää mikään?
- Mitä haluan työltä seuraavina vuosina?
- Käytänkö osaamistani parhaalla mahdollisella tavalla?
Nämä kysymykset eivät tarkoita, että olisi epäonnistunut työelämässä. Tämä on itse asiassa aika luonnollista sillloin, kun ihminen on ollut työelämässä pitkään, kokee kovaa kuormitusta ja alkaa nähdä työnsä uudesta näkökulmasta kyseenalaistaen kaiken.
Työelämän kokemusta ei tarvitse selittää pois
On tärkeää sanoa tämä ääneen: Jos työ tuntuu joskus raskaalta tai suunta alkaa mietityttää, se ei tarkoita että Sinussa olisi jotain vialla. Usein kyse on siitä, että työelämä ja myös Sinun työsi on muuttunut. Samalla myös ihmisen oma suhde työhön muuttuu. Siksi on äärettömän tärkeää pysähtyä jossakin vaiheessa pohtimaan: Millainen työ sopii minulle nyt? Kaipaanko työhöni jotain muutosta? Jos, niin millaista? Tästä alkaa todellinen hyvinvointiprosessi työelämässä.